As Oy Rautatienkatu 7

Julkaistu: 20.11.2020 13:17:00

Myynnissä läpitalon oleva 3. kerroksen huoneisto joka on remontoitu vuonna 2005 vanhaa tyyliä kunnioittaen.

Asunnossa on lautalattiat, toimiva uuni salissa, huonekorkeus noin 3,3 m, uudistettu kylpyhuone, sauna sekä keittiö. Asunnossa on 100 neliötä. 

rautatienkatu7a2.jpgNyt myynnissä olevan asunnon pohjakuva.

Taloyhtiön 100v historiakirjasta poimittua

Lahden kaupungintalon puiston reunalla kohoaa jykevä ja vaikuttava viisikerroksinen rakennus, asuin- ja liiketalo Rautatienkatu 7 eli J.Peltosen talo. Rakennus heijastaa arvokkaalla tavalla kaupungin historiaa ja nykypäivää. Tyyliltään se edustaa klassisvaikutteista myöshäisjugendia. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Paavo Uotila. 

Rakennuspiirustukset tarkastettiin joulukuun 13.päivänä 1911 lääninrakennuskonttorissa Hämeenlinnassa. Ne hyväksyttiin pienellä muutoksella ja sillä ehdolla, ettei kellarikerrokseen saanut rakentaa asuntoja. Muutos koski talon kuutta peruspilaria, jotka kestävyyden varmistamiseksi määrättiin rakennettaviksi harmaasta kivestä. 

Asunto-osakeyhtiö Rautatienkatu 7:n suojelu on vahvistettu asemakaavalla 20.12.1989. Suojelumerkinnän mukaan Asunto-osakeyhtiö Rautatienkatu 7 on rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikattojen, porrashuoneiden, muiden kiinteiden tai kantavien sisärakenteiden tai -rakennusosien tai ensimmäisen kerroksen apteekkisalin rakennustaiteellista arvoa. 

IMG_1730v.jpgValokuva kirjasta J.Peltosen talo sata vuotta, Johanna Forsius 1975 Lahden kaupunginmuseo. Harjukatu 40. Vasemmalta on purettu Wivi Lönnin suunnittelema Singerin talo ja sen paikalle rakennetaan uutta. Oikealla on vielä jäljellä vanha puutalo, Harjukatu 42.

 

 

1727.jpg Osakekirja 1.6.1921 Asunto-osakeytiö Harjukatu 28. Asunto Oy Rautatienkatu 7:n arkisto

 

1729.jpg

 

 

Vas.
Yhtiökokousilmoitus sanomalehdessä 1927. Lehtileike. Asunto Oy Rautatienkatu 7:n arkisto.
 

 

 

Oik.
Yhtiökokouskutsu 16.11.1927. Asunto Oy Rautatienaktu 7:n arkisto.
 
 

Lahden keskustan värikäs kohtauspaikka

Asunto-osakeyhtiö Rautatienkatu 7:n liiketiloista tunnetaan varmaankin parhaiten Soinivaaran kahvila eli entinen Lahden höyryleipomo kahviloineen ja Uusi Apteekki, jonka tiloissa toimii nykyäään Ravintola Roux. Ennen apteekkia tiloissa toimi Wallinin Rohdoskauppa. Uuden Apteekin myötä J.Peltosen taloa alettiin kutsua myös Uuden Apteekin taloksi. 1733.jpg

Apteekin palvelutiski. Valokuva: Pirjo Kaarkoski 1977. Lahden kaupunginmuseo 

Kaakeliuuneista keskuslämmitykseen

Asunto-osakeyhtiö Rautatienkatu 7:ssä tyydyttiin pitkään uunilämmitykseen. Jo vuonna 1934, syysyhtiökokouksessa 28.11. varatuomari Allan Lindgren, joka toimi rouva Anna Talilan valtuutettuna, esitti että taloyhtiö siirtyisi uunilämmityksestä keskuslämmitykseen, mutta tämä uudistus ei saanut kannatusta. 

Keskuslämmityksestä keskusteltiin yhtiökokouksessa maaliskuussa 1937 ja asiaa päätettiin ryhtyä selvittämään. Mielipiteet kuitenkin jakautuivat ylimääräisessä yhtiökokouksessa 7.5.1937, äänestys oli täpärä ja siinä päätettiin ettei keskuslämmitystä ryhdyttäisi vielä toteuttamaan. Vasta 1950-luvun alkupuolella ryhdyttiin tositoimiin keskuslämmitykseen siirtymiseksi. Keskuslämmitys rakennettiin ja se alkoi toimia 1.10.1953. Sitä varten rakennettiin pihalle savupiippu ja tehtiin hiilikellarit. 

Toimintakertomuksessa vuodelta 1953 todettiin urakan onnistumisesta seuraavaa: "Keskuslämmitys on suurin piirtein osoittautunut onnistuneeksi lukuun ottamatta kahta asuinhuoneustoa ja kahta liikehuoneustoa ja näistäkin asuinhuoneustojen patterit lämpiävät joten on kyseellistä, onko laitteissa vikaa vai henkilöissä jotka asuvat." Näin kirjoitti sarkastiseen tyyliinsä taloyhtiön silloinen isännöitsijä Ernst Harald Soinivaara 25.3.1954.

1732.jpg            1731.jpg

Rautatienkatu 7:n kaakeliuuneja. Valokuvat Jani Mahkonen Loma Graphics Oy 2011, kirjasta J.Peltosen talo sata vuotta.

Kaupungin kaukolämpöverkkoon päätettiin liittyä 28.5.1962 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa, yksimielisesti. Pannuhuoneen lämmitysjärjestelmä purettiin vasta syyskuussa 1985. Kaukolämpöverkkoon liittyminen tuli maksamaan yhteensä 1 892 415 markkaa, joista miljoonalle saatiin Lahden Säästöpankilta vekseli. Loput rahoitettiin omin varoin. 

Keskuslämmitykseen siirryttäessä asunnoista purettiin lähes kaikki kaakeliuunit. Säilyneitä käyttökuntoisia uuneja on jäljellä toistakymmentä. Nykyisin vanha kattilahuone toimii talon askarteluhuoneena. 

Sisäpiha

Pienen sisäpihan käyttö on muuttunut moneen kertaan. Alkuaikoina sinne ajettiin hevosella ja pihan perällä koilliskulman ulkorakennuksessa oli hevostalli. Siellä on toiminut peräti 2 autokorjaamoa, joista toinen oli Anton Lehtosen huoltokorjaamo. Hevoskärryjen aikaan suunniteltu porttikäytävä on osoittautunut autoille ahtaaksi, mutta jotenkin Turkis-Virran turkiskuljetuksista, Oululaisen leipomo-kahvilan elintarvikekuljetuksista ja roskistakin on aina selvitty. 

Autojen yleistyttyä autopaikoista on ollut pulaa. Turkisliikkeen aikana Turkis-Virralla oli kaksi autopaikkaa. Ongelmia ovat aiheuttaneet ihan ahtaus, lasten leikkipaikkojen puute ja roskien tyhjennys. 

Yhtiökokouksessa vuonna 1980 taloyhtiön johtokunnalle ja puheenjohtajalle annettiin tehtäväksi kehittää pihaa viihtyisämmäksi, mutta kuitenkin niin että Turkis-Virran huoltoajot varastoon sallittaisiin. Muut saisivat ajaa vain porttisyvennykseen asti. 

Pihalla on ollut myhös taidenäyttely vuonna 1986, Päijät-Hämeen kesäyliopiston kokeilevaa grafikkaa kurssilta. Pihan kulttuuritoiminta huipentui elokuvafestivaaleihin, joita on pidetty viidesti vuodess 2001 alkaen. Festivaalin ohjelmisto koostuu etupäässä taloon tai sen asukkaisiin liittyvistä elokuvista ja videoista. Mukaan on kelpuutettu sellaiset elokuvat tai filmit, joissa talo ainakin vilahtaa tai joiden tekemiseen joku talon väestä on tavalla tai toisella osallistunut. 

1. kerroksen pohjapiirrustus Paavo Uotila 1922. Asunto Oy Rautatienkatu 7 arkisto.

1728.jpg

Nyt myynnissä olevan asunnon ostaja saa omakseen tämän upean kirjan josta on poimittu tähän joitakin asioita.

Kirja on julkaistu vuonna 2012 talon täyttäessä 100 vuotta.

historiikki.jpg

 

Jouko Kuitunen myy tätä asuntoa. Soita tai lähetä sähköpostia ja sovitaan sinulle sopiva aika esittelyyn:

Jouko Kuitunen 0400 150 404 tai jouko.kuitunen@asuntoarea.net 

Katso asunnon tämän päivän lisätiedot tästä

 

Lisää uutisia

PAIKALLINEN YHTEISTYÖKUMPPANIMME

poppankki_logo_fi.png

 

 

 LATAA TÄSTÄ YRITYSESITTEEMME:

heinäkuu 7.jpg

Yritysesite.pdf